Ravintovalmennus

RAVINTOVALMENNUS

Autamme sinua ravitsemusasioissa. Ota rohkeasti yhteyttä ja varaa aika ravintovalmennukseen niin mietitään yhdessä sinulle sopiva ruokavalio.

Terveellinen ravitsemus on kokonaisuus, jossa ratkaisevat jokapäiväiset valinnat pitkällä aikavälillä. Hyvinvointia edistävä ruokavalio voi muodostua monella tavalla, eikä yhtä ainoaa oikeaa mallia ole. Jokainen voi etsiä parhaiten omaan elämäänsä, arvoihinsa sekä makumieltymyksiinsä sopivan tavan syödä hyvin.

Terveellinen syöminen tuo mukanaan monia etuja. Vireystaso pysyy hyvänä, kun elimistöllä on jatkuvasti käytössään laadukasta polttoainetta ja hyvin pystyy ottamaan energiaa varauksista. Makeanhimo pysyy kurissa ja paino normalisoituu. Terveellisellä ruokavaliolla myös mieli pysyy kirkkaampana.

RAVINTOVALMENNUS myös etänä

Ravitsemuksella on tärkeä rooli hyvinvoinnin kokonaisuudessa.

TIEDÄTKÖ MITÄ SINUN PITÄISI SYÖDÄ, ETTÄ PYSYT VIREESSÄ?

Sopiva ruokavalio on henkilökohtainen. Ravintoneuvonnassa puhumme tavoitteisiin sopivasta ruokavaliosta; mitä pitäisi syödä, kun urheilee paljon, pudottaa painoa tai hakee lisää energiaa arkeen.

Perintötekijöiden lisäksi myös SUOLISTON TERVEYS vaikuttaa RAVINNON IMEYTYMISEEN ja sopivan ruokavalion löytymiseen. Henkilökohtaisella ruokavaliolla voidaan edistää suoliston terveyttä.

Tiettyjen periaatteiden noudattaminen auttaa alkuun terveyttä edistävässä ruokavaliossa.

RUOKARYTMI/PAASTO

Ruoka-aineiden valinnan lisäksi ruokailujen rytmittämisellä on merkitystä. Nälkä syntyy useimmiten siksi, että keho tarvitsee proteiinia ja mineraaleja, tai siksi että suolistobakteerit ovat tottuneet saamaan ruokaa siihen aikaan. Arjessa on hyvä syödä säännöllisesti, mutta on myös tärkeää kuunnella mitä keho haluaa. Aina silloin tällöin on hyvä antaa suoliston levätä ja korjata itsensä paastolla. Paaston aikana on tärkeää muistaa juoda riittävästi vettä.

Ruokailuun olisi hyvä varata riittävästi aikaa. Monesti kiireisen arjen keskellä kannattaa edellisenä iltana ottaa hetki seuraavan päivän aterioiden suunnittelulle, sekä valmistaa ruokia etukäteen.

RAVINTO

Hyvinvointia edistävän ruokavalion voi koostaa monella eri tavalla. Tänä päivänä myös eettinen näkökulma nousee usein merkittäväksi osaksi ruokavaliota. Perinteisen Ruokavalion rinnalla kulkevat suosiota saaneet erilaiset ketogeeniset (vähähiilihydraattiset) ruokavaliot sekä kasvis- ja vegaaniruokavaliot. Ravintovalmennuksessa etsitään sinulle parhaiten sopiva ruokavalio.

PERINTEINEN RUOKAVALIO

Proteiinit

Proteiinit ovat kehon rakennuspalikat. Niillä luodaan kehon tarvitsema energia. Keskimäärin ihminen, joka ei treenaa, tarvitsee noin 1 g proteiinia yhtä painokiloa kohti päivässä. (esim. 60 kg painava ihminen tarvitsee noin 60 g proteiinia) Proteiinin tarve nousee, kun kehoa rasitetaan enemmän. Fyysinen työ tai runsas urheilu nostavat tarvetta. ja voi olla niin paljon kuin 2 g / 1 kg.

Hyviä proteiininlähteitä ovat mm. kana, liha, kala, kanamuna, pitkästi laakeroidut juustot, pavut ja linssit, jos vatsasi niitä pystyy käsittelemään. Jos liha korvataan kasvisproteiinilla, elimistö tarvitsee sitä enemmän, koska ne imeytyvät suolistossa eri lailla.

Hiilihydraatit

Hiilihydraatteja tarvitaan nopean liikkeen tuottamiseen ja fyysisesti raskaan työn suorittamiseen. Mitä enemmän urheilet tai treenaat intensiivisellä tasolla, sitä enemmän keho niitä tarvitsee. Istumatyötä tekevien hiilihydraattien tarve on pienempi.

Esimerkkinä hyvät hiilarit: kasviksia, hedelmiä, marjoja ja keitetyt juurekset

Hyviä rasvoja

Ruokavalio tarvitse myös rasvaa, vähintään 25 % päivän energiasta pitäisi tulla rasvasta. Rasva on erittäin tärkeä hormonitoiminnalle. Luonnolliset rasvat ovat teollisia rasvoja parempi vaihtoehto.

Esimerkkinä hyvät rasvat: voi, lihan ja kalan rasva, kookos, oliivi, avokado ovat parhaat tuotteet mutta muut kylmäpuristetut öljyt.

Vatsaystävällinen ravinto

Esimerkiksi viljojen, papujen, siementen ja juureksien prosessoiminen vaatii elimistöltä enemmän töitä kuin muiden ruoka-aineiden käsittely. Se miten hyvin vatsa kykenee käsittelemään erilaisia ruoka-aineita, on kiinni perintötekijöistä ja suolistobakteereista. Ravinnon imeytyminen on henkilökohtaista.

Suolistobakteerit vaikuttavat ravinnon imeytymiseen.

Suolistobakteerit peritään jo äidinmaidosta. Tämä antaa lähtökohdat sille, minkälaista ravintoa elimistö kykenee käsittelemään. Ruokavaliolla ja pienillä paastoilla voidaan kuitenkin vaikuttaa suolistobakteerien toimintaan ja parantaa niiden toimintaa.

NÄRINGSKONSULTATION

Vi hjälper dig angående näringen. Tveka inte att ta kontakt och boka en tid för näringskonsultation så hittar vi tillsammans en lämplig kost till dig.

En hälsosam kost är en helhet där vardagliga val är avgörande på lång sikt. En kost som främjar välbefinnande kan ha många former, och det finns ingen enda rätt modell. Alla kan hitta det bästa sättet att äta bra som passar deras eget liv, värderingar och smak.

Hälsosam kost ger många fördelar. Vakenheten förblir hög när kroppen ständigt har tillgång till högkvalitativt bränsle och lätt kan ta av energireserverna vid behov. Sötsuget förblir under kontroll och vikten normaliseras. Med en hälsosam kost förblir även tankarna mera positiva.

NÄRINGSCOATCH också på distans

Näringen spelar en viktig roll för det övergripande välbefinnandet.

VET DU VAD DU SKA ÄTA FÖR HÅLLA ENERGINIVÅERNA UPPE HELA DAGEN?

En lämplig kost kan variera från person till person. I näringsrådgivning pratar vi om en kost som uppfyller dina mål; vad du ska äta när du vill träna mycket, går ner i vikt eller söker efter mer energi i ditt dagliga liv.

Förutom genetiska faktorer påverkar TARMHÄLSAN också NÄRINGSUPPTAGET och tarmhälsa är något som går att uppnå med en individanpassad kost.

Att främja viss hälsa hjälper till att komma igång med hälsofrämjande träning.

MATVANOR / FASTA

Förutom valet av livsmedel är måltidsrytmen viktig. Hunger uppstår oftast för att kroppen behöver protein och mineraler, eller för att tarmbakterierna är vana att få mat vid den tiden. Det är bra att äta regelbundet i vardagen, men det är också viktigt att lyssna på vad din kropp vill. Då och då är det bra att låta tarmarna vila och läka genom att fasta. Under fastan är det viktigt att komma ihåg att dricka tillräckligt med vatten.

Det är en bra idé att avsätta tillräckligt med tid för middagar. Mitt i en ofta hektisk vardag är det värt att ta en stund kvällen innan för att planera nästa dags måltider, samt förbereda måltider i förväg.

MAT

Det finns många sätt att formulera en hälsosam diet. Idag blir den etiska aspekten också ofta en betydande del av kosten. Förutom den traditionella kosten finns det olika ketogena (lågkolhydrat) dieter samt vegetariska och veganska dieter. Näringscoaching letar efter den diet som fungerar bäst för dig

TRADITIONELL KOST

Proteiner

Proteiner är kroppens byggstenar. De skapar den energi som kroppen behöver. I genomsnitt behöver en person som inte tränar cirka 1 g protein per kilo kroppsvikt per dag. (t.ex. en person som väger 60 kg behöver cirka 6 g protein) Behovet av protein ökar när belastningen på kroppen är högre. Fysiskt arbete eller mycket sport ökar behovet. och kan vara så mycket som 2 g / 1 kg.

Bra proteinkällor inkluderar t.ex. kyckling, kött, fisk, ägg, länge lagrade ostar, bönor och linser om magen klarar dem. Om kött ersätts med vegetabiliskt protein behöver kroppen det mer eftersom det inte absorberas i tarmarna lika effektivt.

Kolhydrater

Kolhydrater behövs för att producera snabb rörelse och utföra fysiskt ansträngande arbete. Ju mer du tränar eller tränar på en intensiv nivå, desto mer behöver din kropp dem. Behovet av kolhydrater för stillasittande arbete är lägre.

Ett exempel på bra kolhydrater: grönsaker, frukt, bär och kokta rotsaker

Bra fetter

Kosten behöver också fett, minst 25% av dagens energi ska komma från fett. Fett är mycket viktigt för hormonernas funktion. Naturliga fetter är ett bättre alternativ än industriella fetter.

Exempel på bra fetter: smör, fett från kött och fisk, kokos, oliv, avokado är de bästa produkterna men andra kallpressade oljor kan vara ok.

Magvänlig kost

Bearbetning av t.ex. spannmål, bönor, frön och rötter kräver mer arbete från kroppen än bearbetning av andra livsmedel. Hur väl magen kan hantera en mängd olika livsmedel beror på genetiska faktorer och tarmbakterier. Förmågan att absorbera maten är personlig.

Tarmbakterier påverkar förmågan att absorbera mat.

Tarmbakterier ärvs redan från bröstmjölken. Detta ger en utgångspunkt för vilken typ av mat kroppen kan bearbeta. Men valet av kost och korta fastor kan påverka tarmbakteriernas funktion och förbättra deras funktion.