Jalat ristissä ja housut märkänä?

Mainokset huutavat iloisilla vanhemman naisen kasvoilla, kuinka elämästä pitää nauttia, eikä saa antaa pienen virtsankarkailun haitata, vaan laitetaanpas ”tenat” housuihin ja menoksi! No onhan se toki näinkin, että ei saa antaa tuollaisen asian masentaa eikä haitata elämää, koska hyviä pikkuhousunsuojia on tarjolla. Mutta – ennen kaikkea asiaan on saatavilla apua myös muuten, kuten osaavan ja asiaan kouluttautuneen fysioterapeutin ohjauksella tai vaikeimmissa tapauksissa jopa erilaisilla leikkauksilla.

Suomalainen mentaliteetti on jo vuosisatojen takaa ollut hyvin ahdasmielinen tai häpeilevä mm. seksuaalisuuden, synnytysten tai naisten terveyden suhteen. Myös pissanpidätysongelmat ovat olleet pitkään vaiettuja asioita ja niiden on ajateltu kuuluvan naisten elämään. Onneksi nykyään asioista voi puhua jopa julkisesti ja kaikentasoisiin ongelmiin on apua saatavilla. Virtsankarkailu on loppuviimein hyvinkin yleinen ongelma aikuisten naisten keskuudessa ja mitä kamalinta, jos koskaan ei ole sitä kehdannut ottaa puheeksi esimerkiksi lääkäri- tai fysioterapiakäynnin yhteydessä. Taustalla virtsankarkailussa saattaa olla mm. useammat raskaudet ja synnytykset, ylipaino, heikko lihaksisto tai vaan kerta kaikkiaan synnyinlahjana saatu heikko kudoksen venytyksensietokyky.

Omassa työssäni olen usein törmännyt siihen, että naiset eivät ole tottuneet tai oppineet KOSKAAN harjoittamaan lantiopohjalihaksistoaan. Selkeästi on näkyvissä, että nuoremmat sukupolvet tietävät mitä ja missä lantiopohjalihakset ovat, koska on kuullut niistä seksuaaliterveyden yhteydessä. Mainonnassa ja lehtien palstoilla suurimpana motivaattorina treenille on se, että vahvoilla lantionpohjalihaksilla saa parempaa seksuaalista nautintoa niin itse kuin kumppanikin. Mutta eiköhän nyt kuitenkin tärkeämpää ole se, että pystyy elämään normaalisti; juoksemaan, hyppimään ja leikkimään niin lasten kuin lastenlastenkin kanssa ilman suurempia toppinkia housuissa. Mutta, jos siinä rinnalla saa bonuksena paremman seksielämän niin sepä hienoa.

Mutta kuten sanoin, ongelmille voi tehdä jotain. Osaava terapeutti haastattelee asiakkaan niin, että osaa erottaa onko kyseessä ponnistus-, pakko- vai sekamuotoinen pissanpidätysongelma. Lääkäri taas osaa tutkia gynekologisesti, että onko lantiopohjan rakenne normaali vai onko esimerkiksi laskeumaa tullut niin kohdun kuin virtsarakonkin alueelle. Eli mielellään aina ensin lääkäriin ja vasta sitten asiansa osaavan fysioterapeutin puheille. Terapiassa tehdään emätinanturilla tutkimus, joka osoittaa asiakkaan lantion alueen lihaksiston kyvyn jännittyä ja rentoutua. Saman jännitys-rentouden asiakas näkee myös itse laitteen ruudulta ja voi näin välittömän palautteen avulla opetella jännittämään ja rentouttamaan lihaksensa oikein. Näin opitaan oikea tekniikka ja kotiharjoittelu tapahtuu juuri niin kuin pitääkin. Mutta mikään ei tapahdu nopeasti, vaan tarvitaan sitkeää ja pitkäjänteistä harjoittelua. Muutama viikko ei riitä, ainakin kolme kuukautta tulee harjoitella säännöllisesti ja vasta sitten voi sanoa, saako harjoittelulleen riittävästi vastetta, vai onko leikkaus sittenkin se ainut keino ongelman voittamiseksi. Leikkaustekniikoihin en nyt tämän jutun yhteydessä puutu, mutta niitäkin on tänä päivänä tarjolla enemmän kuin yksi.

Ennen kaikkea haluan pysäyttää teidät naiset ajattelemaan sitä, että mikäli ongelmia on, niille voi myös tehdä jotain. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ”nostat kissin pöydälle”, sitä paremmat mahdollisuudet ongelmista on päästä eroon. Meitä alan ammattilaisia on tarjolla useampia, joten eiköhän nyt ole aika kääriä hihat ja laittaa piste tenojen ostolle. FYSIO 2000 Asematie kutosesta löytyy yks tosi hyvä, vink vink.

Fysioterapeutti Sirpa Harju/FYSIO 2000

Leave Comment